Vihan musta tanssi

Viisi edellistä kesää olen joutunut tyytymään siihen karvaaseen kohtaloon, että kesän isoimmat ja parhaat kinkerit jäävät väliin. Nimittäin paikalliset, Joensuun iki-omat festarit. Ilosaarirock. Tänä vuonna aivoni menivät todelliseen oikosulkuun, kun kuulin aivan ohimennen että saan työpaikkani puolesta _koko_ ilosaarirock-viikonlopun vapaaksi. VAPAAKSI?! Uskomatonta! Alkukeväästä työpaikan ilmoitustaulua koristi melkoinen masis-lapuke: "Kaikki työntekijät töissä ilosaarirockin aikaan, EI LOMIA!". Kerkisin jo nielemään haaveeni enempiä mukisematta, vaikka sisäisesti kiroilinkin niin että aivokoppa humisi. Monen vuoden haaveilu kävi kuitenkin toteen, ja aivan sattumalta. En osannut odottaa tätä en sitten pisaraakaan että vapaat siunaantuvat kuin taivaan lahjana.

Liput ovat käytännössä jo takataskua lämmittämässä, ja rokkiviikonlopulle buukattu ystäväseurakin mitä parhainta. Enää epäselvää on se, millaisen mestaajahupun kiskaisen päälleni festareita varten. Jotain pinkkiä ainakin, se jos joku on varmaa. :) Onneksi on vielä aikaa parin päivän verran panikointiin ja vaatekaapin myllistykseen. Mahtaa olla tiedossa taas sisällissota kera vaatekasojen, "ei tää, eikä tää, eikä tää eikä ainakaan tää.."..

SKIRT queen of darkness
SHOES new rock neptuno
BAG tapas
NECKLACE alchemy gothic

JACKET morbid threads

Ilosaarirock ei ole yleensä jaksanut ihmeemmin ilahduttaa musiikkitarjontansa puolesta, mutta tällä kertaa yllätyin positiivisesti melko eriskummallisista kiinnityksistä. Vahvasti reggae-hippipainotteiselta festarille en juurikaan odotuksia laskenut, ja aukaisin kuukausi-pari takaperin nettisivut typertynyt ilme kasvoillani. Ajattelin varmaan, että taas jotain diipadaapaa, samaa mitä jokaisena vuotena. Sitten huomasin nimen joka pisti silmään niin että tärähti. MAYHEM. Joensuussa..?  Jo on aikoihin eletty! Tunnin- parin päästä pitäisi napata liput Levy Eskoilta kouraan, enkä vieläkään ole aivan satavarma haluanko käväistä festari-alueella myös sunnuntaina. Kinkkistä, kun pitäisi raahautua töihin maanantaina aamuyöllä. Toisaalta sunnuntaina esiintyvä Enochian Cresent kiinnostaisi myös melkoisesti, mutta vastikään vaihtunut laulaja laskee vähän inspistä. Cresentin Wrath on tietdostetusti kuuluisa groteskista verimässäily-lavashowstaan, joka olisi ollut itsessään katsomisen arvoinen. Jäi sitten sekin hienous näkemättä. Pöh.

Todennäköisesti miut bongaa ilosaarirockista vain lauantaina, tepastelemasta polleana sekä ulkopuolelta että myös itse alueelta. Vaikka itse olenkin kiinnostunut enempi tuosta metallitarjonnasta, tulee mahdollisesti vilkuiltua myös hiphoppipuolta ja kevyempiä artisteja. :) Tulkaahan morjenstamaan jos satutte näkemään överipinkin olennon kadulla hiippailemassa.

Kohti rokkia 2012!

  Näpyttelyn taustalla soi: Ajattara- Rajan takaa