Filosofointia iloisuudesta

Tänään olen iloinnut miltei kaiketa mitä on eteen annettu. Siitä, että raskaahko työpäivä oli kaikesta työmäärästä huolimatta oikein mieluinen, ja sain uutta pontta asioista joita en ollut aiemmin testannutkaan. Tein niin hyvää saaristolaisleipää että himoitsen sitä vieläkin. Eniten iloa sain kuitenkin siitä, kun havaitsin kuinka hurjan hyvälle tuulelle toisten henkilöiden spotaani avuliaisuus ja huomavaisuus tekeekään. Kävelin pitkin käytäviä kädet täynnä lasiastioita, ja satunnainen setä käveli samaa matkaa hiukan loitommalla. Herrasmies riensi viivana apuun ja aukaisi matkan varrella neljä ovea, vaikkei kuulemma samaan suuntaan ollutkaan edes menossa. Hymyili kiltisti kävellessään pois ja toivotti hyvää päivänjatkoa. Juuri tälläisiä valonpilkahduksia sitä kaipaisi enemmänkin arkipäiviin. Ei sillä loppupeleissään ole väliä mitä toiselle antaa tai kuinka paljon, sillä ajatus on tärkein. Kuten Rhonda Byrnen Voima- kirjassakin on hienosti kiteytetty: " Kaikki mitä lähetämme toisen elämään, palaa takaisin omaan elämäämme".

Takki: Kirppikseltä (uusi!)
Pipa ja Tuubihuivi: Joululahja äidiltä
Tumput: Peten äidin tekemät :)
Pöksyt: Kirppikseltä
Kengät: Unif hellbound

Olen myös huomannut, että työkaverin (ja erittäin rakkaan ystävän!) kanssa keskustellessa sitä huomaa, kuinka paljon toiselta henkilöltä voikaan saada voimaa ja tsemppiä. Olen monta kertaa ajautunut sellaisten ajatusten keskelle joissa negatiivinen energia ottaa vallan, keskustellut leipomisten lomassa pattitilanteen lävitse ja päivän päätyttyä miettinyt hiljaa itsekseni etti hei, ei se ongelma niin iso oikeasti olekaan. Joillakin on vain se taianomainen taito vetää oikeista naruista, taikka poimia oikeat sanat oikeaan paikkaan.

Näin tänään pitkästä aikaa isoäitiäni, ensimmäistä kertaa reiluun kuukauteen. Oli ollutkin jo ikävä perinteistä arkiviikkoa piristänyttä kahviseuraa. :) Ulkomaanmatkalla ruskettunut mummoni hörppi yhdessä äitini ja miun kanssa kupposen kahvia totuttuun tapaan, ja rymysimme paikalliset kirpputorit lävitse. Jälleen kerran kävi niin köpelösti, ettei tarvinnutkaan levitellä kirpparin ulkopuolella käsiä. Löysin uuden välikausitakin paksumpien talvitakkien rinnalle, eikä tämäkään villakankaasta valmistettu luomus ollut hinnalla pilattu.

Sain myös isoäidiltäni tuliaisia Madeiralta. Rommia ja paikallista viiniä. Oli tuliaisissa vielä sokeroituja popcornejakin, mutta ne unohtuivat kaappiin.. Jostan puheen ollen..pitäisköhän hiiviskellä laatikolle salaa ja maistella pari? Eihän sitä kukaan huomaa jos viikonloppuherkuista häviää muutama nökerö. Tai siis, puoli pussia.. äh.. koko pussi.. hmm.

Superman-kuva ja maailmanvalloitusmusiikkia. I've got the power! :D
Ja myös powermetallia!