Lace it tight

Mikähän lie speciaali-pärinäpäivä tänään, kun jouduin aamupäivästä piirtämään kulmakarvat ainakin viisi kertaa uudestaan. Kajaali sheikkasi samalla tavalla kuin kahvikuppi reumapapparaisen käsissä, ja tuntui kyllä viidennellä kerralla että nyt jos ei onnistu niin jo on vittu. Ei mennyt ihan putkeen kulmaviivoitus, ei. Työpäivän päätteeksi näin sorsan kuralammikossa polskuttelemassa keskellä vilkasliikenteistä keskustaa. Muuttolinnulla tainnut mennä kompassi vähän vinksalleen. Kuten välillä itsellänikin.

NECKLACE: etsy TOP: lip service CORSET: mystic city (ebay) SKIRT: hell bunny (uusi! kaverilta vaihdossa :)

Pikkulinnuista korsetteihin. Edellinen pvc-kuristimeni teki äkkikuoleman eräänä kauniina päivänä, ja alkanut repeämä aukesi ilkeän näköiseksi lorttanaksi muiden vikojen kuorrutukseksi. Plansetti oli vääntynyt muodottomaksi, hakaset vääntyilleet, pvc yhtä kurtussa kuin mopsin pärstä, viisi savolaisenkieroa luuta puskenut ulos ja niitä parsittu sitten kasaan sitä mukaa kun ongelmakohta on painunut syvälle nahan sisään käyttäessä.  Ahdistavaan tilanteeseen piti löytyä nopea pika-helpotus, ja mistäs muualtakaan kuin ebaysta korsetti löysi tiensä omistukseeni. Ostamani vyötärökorsetti on malliltaan jotakuinkin longlinen ja tavallisen vyötärökorsetin sekoitus, ei aivan suuhun asti yltävä muttei tavallisen morticia-korsetin mittainenkaan. Malliltaan korsetti on juuri sitä mitä olen kauan haaveillutkin täydennykseksi rekkiin. Korsetti tekee yläkropasta siron ja kapean, ja korostaa lantion pyöreyttä. Korsetti ottaa senttejä juuri sieltä mistä pitääkin - vyötäröltä, ja jättää lantion lähestulkoon yhtä leveäksi kuin se on luonnostaakin. Kerrankin sellainen kiristin, jota käyttäessä ei tarvitse pelätä ah-aina yhtä seksikkään näköisiä korsettimakkaroita. Miellyttävä käyttää, ja survoo kropan sellaiseen muotoon jona se on sekä siro, että naisellinen. Itse en korsetilla ultimaattista tikkulaihaa muotoa varsinaisesti edes halua hakea, vaikka näin rujolla luituksella (26 luuta) saisi kehostaan puristettua montakymmentä senttiä kapeamman mistä kohdasta tahansa.

Ykkös-prioriteetti oli ostossa kuitenkin tämä. Nimittäin plansetti. Perus-kiristyskorsettiani en plansetittomana hankkisi kuin ahdistavan pakon edessä. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin se, että ängertää jo muutenkin tiukkaa korsettia päälleen tälläisellä standardi-tyylillä:  toinen käsi ylhäällä, toinen alhaalla,  korsetti toisen olkapään yli, äsh ei nyt ne narut tarttui kiinni alustoppiin, voi vittu ei tää mahdukkaan yläkautta, voi saakeli nyt se korsetti ei lähde yläkautta pois, ääää sinne meni luomiväri ja huulipuna, no kokeillaas sujauttaa alakautta, ei perkele persekin liian leveä, poistampa sitten nyörit, ei jumaliste nyt ne nyörit ovat aivan tuhannen mykkyrällä, joo anti olla,luovutan. Tuttua? Plansetti on vähän simppelimpi. Hakaset kiinni. That's it. Ei tarvitse kihnuutella korsettien kanssa otsan verisuoni nykien ja höyryt korvista tursuten.




 Tänään on ollut musiikin suhteen kompassinkääntöpäivä. Olen herkutellut sellaisilla kappaleilla, jotka kuulostavat monien korvissa liian "erikoisilta" tai muuten vain oudon kummallisilta. Jos artistien nimet eivät ole ennestään tuttuja, niin kannattaa tutustua.