Kauhee määrä korsetteja ja asiaa

Kävi melkoinen onnenkantamoinen paikallisella kirpparilla ja ostin kaappia pullistamaan kolme hyväkuntoista teräsluitettua korsettiryökälettä, helinäkeijumekon ja violetinpinkin värisiä riippulyhtyjä muutaman. Niin ja tuollaisen muhkean korsettihameen myös.  Kaikki samalta kirppumarkettireissulta ja saman kirppiksen sisältä ihan täältä Joensuusta. Horoskoopissa luki että uudet tuulet puhaltavat elämään, ja näemmä taivahan tähdet asettuivat sellaiseen rivistöön että tuulahduksen pyörremyrsky asettui vaaterintamalleni. Pitäisi varmaankin useammin lukaista horoskoopista elämänviisauksia josko kävisi toistekin samanlainen onnenpotku persauksiin. Ainua takapakki korsettiostoksissa oli se, että huomasin päälle pukiessa kaikista kauneimman korsetin sen malliseksi etten sitä pysty pidempiä aikoja päälläni pitämään ja se lähtee täten tuonne myyntikasan jatkoksi. Mikäli haluat yhden Rieseneistäni, niin tosiaan, tuo overbust-mallinen korsetti etsii uutta kotia.

Tästä kuvasta huomaa täydellisesti, että eipä ole vaatemaku ihan hirveätä käännekohtaa viimevuosina nähnyt. Oikeanpuolimmainen räpsäytys ei ole ihan näinä vuosina päivänvaloa nähnyt, vaan se on filmattu reippaat kuusi vuotta takaperin.

Pari kulunutta viikkoa ovat täyttyneet lähinnä irrallisista hetkistä, hyvistä hetkistä, maailman parhaista hetkistä ja apatian täyttämistä hetkistä joina olen alkanut pikkuhiljaa hyväksymään sitä, että syksy valtaa nurkat ja mielen sopukat. Vaikka viimeinen kesäloman rupeama, viikon ja kahden päivän loma (!) alkoikin juuri än nyy tee nyt, niin silti tuntuu että pitäisi kaivaa joulupallerot ja tonttulakit esiin ja paketoida lahjoja pikkuhiljaa nyssäköihin talvea varten. Tuntuu vähän luvattomalta ajatukselta fiilistellä vielä _kesää_ syyshärdellien keskellä ja istahtaa laiturille hörppimään keskiketterää.  Ja silti teen niin.  Tuhlaan samalla lailla elämän tunteja siihen, että luon Simssiin sellaista elämää jota on omiin tilanteisiin mahdotonta rakentaa. Über kuumia goottinaisia lohikäärmeenpoikasineen, kymmenkerroksisia mustia kerrostaloja ja veren värisiä uima-altaita vampyyriperheineen. Näen jo kuinka koko loma valuu silmien edestä youtubevideoita väsäten ja kolmannen simssin kanssa räpläten. Onneksi lomalla saakin ihan luvan kanssa kipata elämän suoraan kaatikselle ja keskittyä rentoutumiseen. Toivottavasti tänne bloginkin puolelle saisi pyöräytetty muutaman rästikirjoituksen kaiken muun hääräilyn ohella, kun edellisistäkin näyttää vierähtäneen pari viikkoa!

►TesseracT - Of mind

►TesseracT - Of matter

►Riverside - In Depth of self-delusion

►Bring me the horizon - Can you feel my heart

►Borknagar - Frostrite

Tapasin viime viikolla ensimmäistä kertaa sellaisen ihmisen, joka kertoi ettei kuuntele ollenkaan musiikkia, ei minkäänlaista eikä missään tilanteessa. Ei myöskään soita tai harrasta millään tapaa musiikkia. En ollut uskoa silmiäni saati sitten korviani, sillä koen oman elämäni kietoutuvan kaikenlaisen möykän ympärille niin että ajatuskin musiikittomasta elämästä puristaa kurkkua. Kaikki alkaa musiikista ja päättyy musiikkiin. Rummutan pöytää, viheltelen, hyräilen, jammaan, moshaan, hymyilen elän ja nauran musiikin vuoksi.  Alla pikkuinen kurkistus soittorasiaan, joka koostuu näemmä metallimöykästä. Ensimmäistä linkkiä on pakko hehkuttaa isojen sydämien ja huutomerkkien kera, koko TesseracTin Altered state on ihan varmasti yksi kevään parhaimmista lätyistä so far.

Look around where we are who we are

What we always want

Twenty-four, seven, three sixty-five

Sometimes little more

I was chasing your shadow,

Not knowing I'd become your slave