keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Päivän jäkätys

Nyt päässä porisee ja sauhuaa niin että käy avopuolisoa sääliksi kun joutuu tätä armotonta sadattelua ja suu vaahdossa paapatusta kuuntelemaan vierestä.Oon jo kotvasen tovin pyöritellyt päässäni niinkin yksinkertaista topiccia kuin: TALVIKENGÄT. Wintör buuts ja sellasta. Jo viime talvena purputin muistaakseni täällä blogissani siitä, ettei hyviä talvikenkiä löydy vaikka kuokalla ruopsuttelisi nettikauppoja ympäri sfäärin. Miksi, oi miksi, mistään ei löydy yhtä ainoaa lapikasparia jossa hinta-laatusuhde kohtaisi toivomallani tavalla. Löydän oikeastaan kengästä kuin kengästä jotakin motkottamisen aihetta, sillä tästä aiheesta jos jostain oon  vuosien varrella ehtinyt muodostamaan itselleni niin ison ongelman että se vyöryy valtavan lumipalleron lailla pitkin rynttäitä jos erehdyn leipäluukkuni aukaisemaan.

Kuinka voi olla niin vaikeaa yhdistää kenkään
  • A) Pitävät kumipohjat tai jotain liukuestettä ettei poposia tartteisi kutsua banaaninkuoriksi
  • B) ylipäätään sellaiset pohjat jotka eivät taivu bumerangia muistuttavalle köykyrälle tulipalopakkasella, jotka eivät ole materiaaliltaan kuin askartelupeflettiä, ja joihin jokainen pikkukivi ei uppoaisi kuin herne trinsessan selkään kaikkien tuntemassa lastensadussa
  • C) Jotain kivaa karvalämmikettä tahi vastaavaa että pottuvarpaat hautuisivat plussa-asteisina
  • D) .. Ja se karva sellaista pörröä, joka toimii myös lämmittäjänä eikä vain hilpeänä koristeena
  • E) Ja sitä vuorta sen verran riittävästi ettei väliin tartteisi välttämättä ähkäistä viisiä villasukkia, patterikäyttöisiä jalkalämmikkeitä, kuumavesipulloa ja pientä nuotiota
  • F) nätti ja kestävä materiaali  (kiiltonahkaa vaikkapa) 
  • G) Jotain yksityiskohtaa, solkea, nyöriä, niittejä mitä vain että kenkää ilkeää ulkoiluttamaan muuallakin kuin hirvimettällä
  • H) kenkämalli joka näyttäisi muulta kuin sämpylältä josta tursuaa varresta vähän säärikarvaa (uggit) tai vaihtoehtoisesti siltä kuin olisi vetäissyt unenpöpperössä laskettelusaappaat jalkaan (moon boots)
  • I) Vetoketjut siltä varalta ettei tarvitse palkata pientä kiinalaista poikaa nyörittämään viidenkymmenen luistinhakasen kenkiä jokaiselle aamulle
  • J)Materiaali joka kestää säävaihtelut. Se jos joku on siistiä että on porhaltanut pihalle loskaisena päivänä feikkiuggit jalassa! Eipä paljoa naurata niitä sukkamehuja tiristellessä sitten, ei.


    Tiivistelmä ylläolevasta.
  • Tahdon kengät, jotka kestävät käytössä kauemmin kuin yhden talven, ja ovat niin kauniit että niitä voisi käyttää muutoinkin kuin vain häpeäpilkkuna housun lahkeen alla piilotellen. Ei kehtais missään piikkikorkoisissa esinahkasaapikkaissa rämpiä tuolla hangessa enää yhtään talvea kauempaa.

Oon ollut nyt talvikenkien suhteen aiempina vuosina vähän sellainen halvalla huonoa- tyyleinen luonne, eli olen hairahtanut feikkiuggeihin nyt jo kaksi kertaa. Sekä iron fistin uggeihin, että tuolta Aasian mantereelta tilattuihin vastaaviin. Periaatteen vuoksi sodin aitoja uggeja vastaan, jo vain sen vuoksi että ne ovat ulkonäkönsä puolesta aivan identtiset noiden halvempien mallien kanssa, miksipä sijoittaa siis reilusti isompaa summaa identtisiin kenkiin, kun halvemmalla saa yhtä rumaa? Halvemmat mallit ovat itsessäänkin jo jollain tapaa rumia (miun silmissä) vaikka ne menevätkin jo sinne ihan siedettävän talvikengän kastiin eli eivät syljetytä jos niitä nyt jonkun jalassa näkee.Vaikka ehdat ja aidot ukkikengät alkaisivatkin olla laatunsa puoleta jo ihan sitä priimaa:  antaisivat kaikkien varpaiden köllötellä ihanassa lämmössä eikä kumipohjien takia tarvitsisi heti löytää itseään ketarat ojollaan hangesta, en silti sijoittaisi yli kymmenkertaista hintaa kenkiin joita pidän kaikesta tuosta hyvästä huolimatta sellaisina etten niitä ilomielin ihmisten ilmoille laittaisi. Noh, kyllä ne nätit talvikengät vielä tulevina vuosikymmeninä syntyvät pyhästä hengestä kuin Jeppekin omana aikanaan, ainakin toivon ja rukoilen vähintään seitsemättä ihmettä yhtä kovasti kuin Nasaretilaisetkin ennenmuinoin.


-----------
No mutta eiku hei, oikeesti viilasin teitä linssiin tuossa ylätekstissä todella kovaa. Unohtakaa kaikki lukemanne, vitsihän se vain olikin. Selasin vähän nettia ja kyllähän ne talvikengät sieltä löytyi kuin löytyikin! Heti ekalla yrittämällä vieläpä. On laatua(crocs, yleisesti oikein suosittu ja arvostettu brändi), on väriä, karvavuorta ja innovatiivista designia.

Let me present you the...



..Maailman siisteimmät talvilapokkaat!!! Rakkauskengät! Ja vielä PINKIT!

Toisena vaihtoehtona kauniiden ja käytännöllisten talvikenkien listalla....



Tättärää.  Kuomat, nuo talvikenkien murjaanien, luotettavat kaviot jo vuodesta -28!
Löytyy kuulkaas iskunkestävyyttä, konepestävyyttä, kauniita ja kestäviä kotimaisia materiaaleja.
Vaka vanha töppönen, kuoma iänikuinen.

You guys, oliks nää suosikkikengät söppänät vai reppanat?
Vastailkaahan alle kullanmurut!

XOXO
Suski

maanantai 21. tammikuuta 2013

I'm weird and i know it



Ihastuin tykästyin ja rakastuin vanhoihin rastoihini uudestaan.
Jostain syystä kaapissa miltei vuoden käyttämättöminä mädäntyneet tekotukat pääsivät koeajoon sinipinkin otsatukan kanssa, ja toimii! Onneksi nämä rastapuntit roikkuvat kaapissa juuri silloin, kun bad hair day on pahimmillaan.




Niin ja juu. Elkeehän peljätkö, vaikka videoita onkin tullut viimeaikoina melkoisen tiheään tahtiin, yritän panostaa lähiaikoina myös kirjoituspuoleen. Kommenteissa vastailu on myös vähän lörpsähtänyt hälyttävästi, mutta yritän tässä petrailla ja nötköttää dataruudun edessä sen pienen hetken kauemmin että saatte tekin vastakaikua kauniille sanoillenne! :) Olen viettänyt viime päivät melko tiiviisti Game of thronesin toisen tuottiksen kimpussa, ja jättänyt nörtteilyn sivummalle. Minkäs sille mahtaa, että jos ja kun johonkin koukuttuu, niin se on menoa sitten..

Kesästä muistuttava päivän asu koostuu:

  • Äidin vaatekaapista salamyhkäisesti kähvelletyistä raitasukista,
  • Kirppiksen rekistä löytyneistä gina tricotin legginseistä,
  • Disturbian silmämollukkatopista. 
  • Tarvitseekohan sitä sen kummosempaa?


perjantai 18. tammikuuta 2013

Tuksu





Hiukset, tuge, haivenet, peikkopöhö, heviletti, piiska, tuksu.
Söin vähän ceevitamiinii ja päälaen karvakerrostuma vähän venähti. Vahinkoja sattuu.


PS.
Onko moni muu tulossa tänään Ensiferumin keikkaa katsomaan kerubille, kun ilosaaressa raikaa ehta aeto metallimökä? :)

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Wintry Gray




Takki: Poizen industries
Lapaset: mummon neulomat
Hame: artifice clothing
Talaven rönttöskengät: pennangalan

Lumiset ja hiljaa huokaavat metsät, tummuva ilta ja tunnelmallinen blackmetal luovat yhdessä täydellisen harmonian. Harmaassa ja askeettisessa säässä vaatetuksen väritkin tuntuvat loistavan neonvärisinä liikennevaloina, eikä kymmenen asteen pakkanen pääse puraisemaan kun toppautuu järven jäälle asianmukaisiin pörrövarusteisiin ja kunnon nahkabootseihin. 
Kuvathan kertovatkin taas sen, että kyllästyin hiuksiini ja laitoin vähän sinistä pinkin reunalle piristeeksi. Ulkosalla napsaistujen kuvien valo on harmajainen, ja siitä syystä sinisen väri näyttää vähän epärealistiselta. Kirkkainta mahdollista turkoosia, kun luonnonvalossa katselee. :)


Through the woods. Home through the woods where winter lay...

torstai 10. tammikuuta 2013

Musiikillisia lemppareita, osa 1





Esittelen muutaman aiemmin blogissa vain sivuosaa näytelleen musiikillisen helmen hiukan tarkemmin lähitulevaisuudessa. Tässä ensimmäinen hehkutuksen arvoinen yhtye, Deine Lakaien.

Oon löytänyt teini-iän lempparini uudestaan kotvanen tovi sitten. Tässäpä tarjolla bändi, jota kuuntelin 16-vuotiaana kyllästymiseen asti, pidin pari vuotta taukoa ja nyt se soi taas miltei tauotta. Piti pitää välissä vähän taukoa ja sukeltaa synkemmän metallimusiikin syövereihin, jotta kevyempää musiikkia jaksaa kuunnella samoilla kiinnostuneilla korvilla.  Deine Lakaienilta löytyy uskomattoman monta hienoa fiilistelybiisiä miltei jokaiseen mielentilaan. Suosittelen tutustumaan jos tämä saksalainen Dark Wavea soittava kokoonpano ei ole ennestään tuttu. :) Kaikista eniten Deinen tuotannosta kolahtaa tuo viimeiseksi linkittämäni Return-tekele. Liekkö kropan jokainen karvahaivenkin pystyssä kun kylmiä väreitä kulkee.
Ja nyt sitten vain arpomaan, joustaako kukkaro Tampereen keikkaa varten...

maanantai 7. tammikuuta 2013

Asujen top 12 vuodelta 2012!


 




9. NURKKAHÄPEÄ  /// 10. RUSKASSA  /// 11.SOLKENAAN /// 12. VARRELLA VIRRAN

Löytyykö lempparia asujen joukosta?
(PS. eivät ole missään järjestyksessä noissa kollaaseissa, kunhan räiskin lempparini kokoon :)

Tämän kuvaspämmäyksen piti rysähtää ilmoille heti rakettien paukkeessa, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. Oli yllättävän helppo napsia akanoiden joukosta ne jyväset tähän kollaasiin, sillä jostain syystä viime vuonna päivän asuja tuli esiteltyä blogissa huomattavasti aiempaa vuotta vähemmän. Nyt pitääkin tarttua kunnon niskaperse-otteella itestään kiinni, ja räpsiä sillä kameralla niitä poseerauksia kun on kerran kunnolliset pelit ja vempeleetkin millä mällätä. Hankalinta tässä operaatiossa oli nimetä kukin asu jollain ymmärrettävällä tavalla. :D

Tähän väliin pitäisi varmaankin horista jotain tyylin muuttumisesta ja kehittymisestä edellisvuoden mittaan. Muutoksia on tapahtunut melkoisestikin, luovuin norsun kokoisesta kenkäkatraasta ihan vain sen vuoksi etten nähnyt niiden olemassaoloa tarpeelliseksi, myin myös turhilta tuntuvat "tää sopii vaan tän hameen kanssa" - vaatteet huitsin nevadaan. On mukavampi kun tyyli koostuu kutakuinkin tutuista elementeistä joista saa koottua jos jonkinmoista asuviritystä niin kesän tuskanhikisille helteille kuin paukkupakkasiinkin. Enimmäkseen koukutun nykyään pvc:stä kaikissa muodoissaan, niin pinkkinä kuin mustanakin.  Samaten vyötärövyöt ovat nostaneet asemaansa niin arki-kuin juhlapukeutumisessakin, ja korsetit jaksavat kiinnostaa jo ties kuinka monetta vuotta. Kaikkinensa miun tyyli on ehkä hiukan ennalta-arvattavaa, pinkkiä, mustaa, ja hyppysellinen hopeaa sekä sipausu valkeaa.  Jotain on kuitenkin muuttunut. Avasin oven tekonahan ja nahan valtakuntaan, eikä porteista ole enää ulospääsyä. Muovinen haarniska saanee ensi vuonna taistelukumppanikseen nahkaisen ritarin tamineet. Kumpi lie voittaa turnajaiset kokonaisuudessaan ja pääsee kruunattavaksi materiaalien kingiksi, se jääkin nähtäväksi!

lauantai 5. tammikuuta 2013

Bow wow



En varmaan koskaan totu näkemään päälläni rusetteja saati mitään tyttömäistä söppänää. Näytän elävältä lahjapaketilta kaikkine hörpäkkeineen.
T: pahemman luokan EX-rusettivihaaja


NECKLACE: etsy TOP: h&m BELT: ebay SKIRT: gina tricot SOCKS: oldies but goldies ^.^

torstai 3. tammikuuta 2013

Ruudun takaa

Photobucket
Photobucket

PhotobucketPhotobucket

Pasila
Pasilan omituinen huumori iskee suoraan suoneen. Kyösti Pöystin seikkailut ja Pasilan poliisilaitoksen kommellukset kuuluvat niihin harvoihin suomalaisiin sarjoihin, joita edes jaksan vaivautua katsomaan. Myönnettäköön että muutamassa jaksossa olen nauranut kippurassa ja vedet silmissä elämän raadollisuudelle, huhhuh mitä läppää. Pariin otteeseen kaikki tuottikset katsoneena en osaa vieläkään kyllästyä. Vaikka oon kyllä vähän katkera, kun en vieläkään osaa puhua Marmaniaa. Ja siitäkin oon kevyesti katkera, ettei Jemmika Laamasen menevää hittibiisiä voi toivoa karaokessa. God dammit.



PhotobucketPhotobucket
Photobucket
Photobucket
PhotobucketPhotobucket
Photobucket


True Blood

Eric Northman, tuo jokaisen naisen märkä uni jaksaa sykähdyttää jo pelkkiä giffejä katsellessa, nami. Ja tuskimpa olen kuitenkaan ainut Ericin perään kuolaava fangbanger? ;)True Blood on kuin vuosikertaviini, paranee jokaisella tuotantokaudella entistäkin koukuttavammaksi. Joku täällä ruudun toisella puolella odottaa hyvin malttamattomana kesää 2013 ja irstaan verisen vampyyripornon uutta tuottista sormet syyhyten. Odotan myös sitä hetkeä mieli pinkeänä, kun joku fiksu yritys lanseeraa mallistoihinsa vallanpitäjien kaulassa killuneen Lilith- korun hopeisena/teräksisenä ja kukkaroa kiittävään hintaan. 130 dollaria tuntuu vielä vähän arvokkaalta..


Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket

Vampire Diaries

Vampire Diaries lienee ainut "hömppäsarja" jota seuraan silmä kovana. Vaikka sarjan tapahtumat tuntuvatkin yhtä realistisilta paikkapaikoin kuin Taylorin henkiinnouseminen Kaunareissa, niin ei anneta sen tosiasian haitata. Teinirakkaus ja kolmoisdraama on vain niin koukuttavaa katsottavaa että toivoisi itsekin heräävän joskus komean pahiksen vierestä. Damonin nimittäin. Vampyyrit eivät sentään kimaltele keijukaismaisesti kuten Twilighteissa (joista muuten tykkään myös elokuvina, kääks mikä paljastus) mutta vähän se kieltämättä häiritsee että yölliset oliot kävelevät ulkona keskellä kirkasta päivää pelkän sormuksen voimalla kuin kuka tahansa kuolevainen. Vampyyriromantiikka kuuluu mielestäni yön pimeisiin tunteihin ja hämyisiin kammareihin sinne missä kukaan ei verenvuodatusta näe.


Photobucket
Photobucket
Photobucket
PhotobucketPhotobucket
Photobucket


Skins
Skinsiin ihastumiseen löytyy miljoona ja yksi syytä. Pidän siitä että asiat esitetään raadollisina ja kaunistelemattomina, eikä tabuja väistellä kuin pahinta lepraa. Kissa nostetaan pöydälle sellaisena kuin se on. Vaikka sarja onkin loppujenlopuksi idealtaan perinteistä teinidraamaa ja tappelua rakkauden kanssa, on juoneen osattu tuoda sellaisia käänteitä joita ei ensisilmäyksellä voisi kuvitella. Itsemurhia, syömishäiriöitä, mielenterveysongelmia, huumeita, viinaa, seksiä, anarkismia. Ja Effy. Koko sarjan mielenkiintoisin persoona. Effy on kyllä rappionuori, jossa on sitä jotain, hypnoottista ja lumoavaa kauneutta.  Sarjan alkupäätä katselin vähän sellaisesta "i'm twelve and what is this" - vinkkelistä, vilkaisin pari jaksoa ja pidin taukoa. Sitten kuitenkin kaivoin Skinssin katsomislistalle uudemman kerran kun erehdyin vilkaisemaan hotellin telkkarista viimeisen tuottiksen jaksoa. Katsoin ekan tuotantokauden ja se oli menoa.  Seitsemäs tuottis kolkutteleekin kohta jo oven takana, ei enää kovin kauaa kun se julkaistaan!

 Peeäs. Keksimpä hienon otsikon juu, ja sain siinä samalla itselleni sellaisen korvamadon ikkunaprinsessa-kappaleesta että ei hyvää päivää...

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Lady Fatal







Paha lapsi muovireleissä. Joululahjaksi saamani vaatteet istuivat runkoon kuin hanska kätöseen. Hameesta löytyy sen verran mukavasti kerrostusta ja volyymiä, että helman alle mahtuisi vaikkapa jäynäämään festareiden nestemäiset piilopullot. Vannoin itselleni Gina tricotin pvc-hametta ostaessa etten enää muovisia takamuksenpeittimiä kaappiini hommaisi, mutta heti kun näin tämän tulppaanimaisen lärpäkkeen Artificen uusissa mallistoissa ihastuin täyttä häkää. Eikä ihastus mokoma haihtunut toivottuun tapaan kuin tuhka tuuleen kyllästymisen myötä, vaan tsiikailin nettisivuja tuon tuosta yhä samaa vaatekappaletta himoiten. Artificen sivujen selailu nyt ylipäätäänkin on sellaista, että jo nopea vilkaisu on kuin joku kaataisi bensaa suoraan pienellä liekillä kytevään hiillokseen. Ei ois ehkä kannattanu teininä ruveta, le-le-le-le-leikkimään tulella..


Ja mitä boleroon tulee.. eipä ollut ihan turhaan himotuksen kohteena. Olettekin täällä blogissa päässeet ihastelemaan aiempaa toissa keväänä ostettua Artificen hihaketta ihan kyllästymiseen asti. Empä olisi koskaan voinut kuvitella, että valkolakkijuhlien asusteesta kehkeytyy yksi tyylini kulmakivistä! Ompahan kyseessä arkisempi asu taikka bailuluukki, ruttubolero pelastaa aina. Nyt rinnalle on kuitenkin tunkeutunut toinen pelastava enkeli, joka on edellisen tyyliä mukaillen täynnä puhvia ja yksityiskohtia. Vetoketjuja! Pahoittelen jos koko tekstipätkä on kirjoitettu vaaleanpunaisten sydämenmuotoisten lasien lävitse, mutta niin se vain on että tietyt yksityiskohdat miellyttävät silmää niin että jysähtää. Ja pelottavinta tässä kaikessa on se, etten varmasti ole astumassa jalallakaan tuolta pilvilinnoistani alas ihan kotvaseen toviin.. Lillun mieluummin omassa Hollywood - siirapissani kera pvc:n maailman tappiin asti. :P



Mites on. Oletteko te menettäneet sielunne Artificen pvc:lle?