maanantai 31. joulukuuta 2012

I wanna rock n' roll all night




Tässäpä muutamia muutenvaan räppäistyjä maistiaisia, mitä uudella kameralla sai aikaiseksi. Entinen Powershot G11 alkoi kyllästyttämään huonojen ominaisuuksiensa puolesta, ja eritoten videokuvauksen kannalta joka oli aina vähän sieltä itsestään. Nyt pitäisi pystyä räpsimään vähän parempilaatuisiakin otoksia, kun vielä vain oppisi moista laitosta käyttämään.


Kodista löytyy nyt EOS 650D ja muutama lisäsalama, kiitos avomiehen joka meni ostamaan järjestelmäkameran yhteiseksi joululahjaksi.




Uutena vuotena verhoudun nahkaan ja tekonahkaan, samalla uutta joululahjaksi saamaani takkia fiilistellen. Takki on projektina vielä vähän kesken, mutta kyllä näistä kuvista saa vähän näkäräistä maisteltavaksi. ;) Kitarasankarointi ei yleensä harrastuksiini kuulu, mutta välillä on hauskaa tarttua avopuolison Jacksoniin ja aiheuttaa kanssaeläjissä naurunpyrskähdyksiä jäätävän huonoilla näppäilytaidoillani. Kuvissa kitara näyttää istuvan kouraan kuitenkin miltei yhtä nätisti kuin kaulin vasempaan ja vispilä oikeaan.



Näihin tunnelmiin toivottelen teille räyheät ja villit uudet vuodet, olkaahan ihmisiksi sillä itse tuskin olen! Toivotaan että tuleva vuosi on edellistä parempi.


SPINE SHOES: ebay
TROUSERS: second hand
TOP: ebay
JACKET: OUI
RINGS: ebay, second hand, gina tricot





Kumpi on pahempi asia
etsiä väärästä paikasta
vai olla etsimättä ollenkaan?
vääristynyt kuva on enemmän
kuin tuhat sanaa

Edessäni tulevaisuus tyhjää täynnä
en tiedä mitä etsin
minne hävisi kartta
kenen kartta tämä on?

Luulisin että asuntomme on tänään täynnä tapaus D:n kaltaisia miehiä.




perjantai 28. joulukuuta 2012

Pink fairy



Jostain syystä arkiviikko kiristytti hermoja ahdistavan verkkaisilla työpäivillään ja koko firmassa puuhailu tuntui olevan yhtä tyhjän kanssa. Hiljasina päivinä tekemistä on niin minimalistisesti, että jopa katon luuttuaminen kuulostaa varteenotettavalta vaihtoehdolta. Perjantain kolkutellessa ovella tajusin kuitenkin, että neljän päivän löhöpäiviksi ristityt vapaat ovat koittaneet jälleen, eikä kello pirahdakaan aamuneljältä kuin seuraavan kerran vasta keskiviikkona. JIHUU! Olen tällä hetkellä niin luvattoman onnellinen, että laitojen ylitse pursuava iloisuus on miltei kriminalisoitavassa mittakaavassa. :D



Perjantaitani ovat ihastuttaneet niin pienet kuin isotkin asiat, joista muutamina ilonpilkahduksina voisin listata nämä hymykuoppia aiheuttaneet:

  • Avomies tuli "kaverilla käymisen" jälkeen kotiin syli täynnä paketteja. Mokomakin, menin ihan täysin höplään ja luulin että mies siemailee sumppia tosiaan kaverinsa luona kylässä. :D Yllätykset aiheuttivat niin suurta riemua, ettei sellaisia tässä taloudessa ollakaan nähty ihan kotvaseen toviin. En ylläriä viitsi ihan näin ohimennen kuitenkaan vain mainita viisveisaavaan "ostin henkkamaukan topin 7e"  -tyyliin, vaan teen uudelle lapsukaiselle ihan oman kirjoituksensa heti kun akkulaturin valo näyttää vihreää. Hups.... annoimpas melkoisesti osviittaa siitä, mitä pukin kovasta paketista avautuikaan eteeni. ;) Joka tapauksessa, tuli jälleen todettua että tämän parisuhteen toinen puolisko tietää kyllä tasan tarkkaan mistä naruista pitää vetää, jos haluaa ilahduttaa extemporena.
  • Löysin niin tanssittavan biisin ettei ahteri pysynyt penkissä kun sävelet kajahtivat ilmoille kahden minuutin tietämillä. Noisecontrollers on jo muutoinkin lemppareiden listalla, ja juuri tämä biisi ihan ehdotonta kärkiluokkaa. Alla oleva biisi on oikea hardstyle-helmi.
  • Eilen illalla muistin, että tänään iltapäivällä on tärkeä tapaaminen. Aamulla unohdin että piti muistaa treffata erästä kirppistelijää kauppojen merkeissä, sitten äkkäsin työnteon tiimellyksessä että "goddamit tätä ei pidäkään unohtaa uudestaan kuten aamulla", meni hetki ja unohdin unohtaneeni tapahtuman jo kertaalleen, ja sitten yhtäkkiä muistinkin mitä olin unohtanut. Eli en siis oikeastaan unohtanut tai missannut mitään tärkeää kaikessa yksinkertaisuudessaan. Pienestä sitä saa ilon repäistyä irti, siitäkin että muistaa jotain. Pääni sisältö on sen verran sekamelskaa aina välillä liian informaatiomäärän vuoksi että arkistoinnin virheiden takia jotkin tärkeätkin asiat tuppaavat vaipuvan unholaan.
  • Riemastuin myös siitä, että suoraan näppäimistölle kaatamani aamupöppyrän poistajaksi tarkoitettu vesilasi ei ollut vahingoittanut Logitechiani. Skulaa kuin unelma pienistä haavereista huolimatta!
  • Sain huikealla Mac Gyver-setilläni vähän kulahtaneista nahkakengistä miltei uudenveroiset. Tosin, nyt voi myös rallatella "Kuka pelkää mustaa miestä" , kun käsivarsi pääsi myös lankkipurkin uhriksi. On silti aina kivaa selvitä kenkienhuollosta ritarimaisesti rinta rottingilla.
  • Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä.. Kaveri toi tuliaisena Prahasta astetta päheämmän perjantai-pulipullon. Ei mitään perämetän pontikkaa tällä kertaa kuitenkaan vaan vihreiden keijujen juomaa, seitenkymppistä Suicide-absinttia. Pullo on melkoisen päheä. Toivon mukaan vihreää litkua saa pinkkinäkin keijukaisena lipitellä. Toivottavasti en löydä itteäni seuraavaksi teholta korvan irtileikanneena huurupäänä. Ehheh, ehkei kuitenkaan.





    SKIRT: hell bunny
    CORSET: corsets uk
    TOP: cyberdog
    NECKLACE: restyle.pl





PS. Se fiilis kun verkkosukkahousu kohtaa istuimen jossa on mukavia irto-nippeleitä ja teräviä kulmia.
"KRIIIIIIIIIIIIITS" .. tuttua?

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Viimeinen tuomio




Eipä langennut viimeinen tuomio kaikkien meidän päällemme, vaikka Piisamirotta niin ennustikin.
Pötypuhetta jopa niinkin taitavalta filosofilta. ;)


Joulluvalmistelut venähtivät totuttuun tapaan vähän viimetipalle, kuten aiempinakin vuosina on tainnut syystä tai toisesta käydä. Kököttelin lattialla vielä keskiyön hujakoilla paketoimassa viimeisiä nyyttejä kirkkaan värisiin kääreisiinsä, samalla kun raskaamman joulun sävelet soivat hiljaa taustalla. Vaikka joulupaperikasoissa ja narumytyissä touhuaminen onkin oikein rentouttavaa, olisi puuhastelun voinut ajoittaa pikkuisen varhaisempaan kellonaikaankin.. Tiesi taas valvoneensa, kun silmien alta pilkistivät pikkuisen turvotuksen sijaan oikein kunnolliset ostoskassit.

Annoimme juhlapuulle ansaitsemansa aattoasun, ja ihailimme kuinka pinkkien ja pörröisten jouluvalojen säteet laskeutuivat pitkin mustia oksia. Kaunein kuusi ei ole välttämättä aito ja metsästä juurineen kiskottu, vaan sellainen joka tuntuu omalta. Musta, täynnä pinkkejä palleroita ja sydämiä, ornamenttikuvioisia puukoukeroita, satiininauhaa ja pääkalloja! Pienen pyöreän pääkallomaton päälle aseteltuna.






Aattoaamuna heräsin virkeänä, skippasin joulupuuron ja sumpitkin, ja suuntasin saunomaan äitini luokse kulkematta lähtöruudun kautta. Hurjan vastomisen jälkeen koristimme juhlapöydän kirkkaan punaiseen huntuun ja täytimme kodin jouluisilla tuoksuilla. Kinkut, piirakat ja joululaatikot hävisivät parempiin suihin kun perhepiiri kokoontui pöydän ympärille ja tonttu jakoi lahjat kuusen alle sieviin rykelmiin. Erikoisemmaksi jouluherkuksi loihtimani suklaa-pistaasikakkukin sai kehuja osakseen. Koti tyhjeni pikkuhiljaa, ja sai vetää vihdoin kotivaatteet sekä lämpimäiset pörrösukat jalkaan. Paketeista kuoriutui toinen toistaan mieluisampia lahjoja ja yllätyksiä, sellaisia joita en olisi edes kuvitellut saavani! Hyödyllisiä ja käytännöllisiä uutukaisia mummon neulomista lapasista aitonahkaiseen, todella odotettuun ja haluttuun ulkovaatteeseen. ;) Leikittelin yön pikkutunneilla hiljaa mielessäni että asuisimme piparkakkutalossa keskellä joulumaata, ja sukelsin tuttuun syliin peiton alle. Katsoimme muumeja muutaman jakson sohvalla ja nukahdin rakkaan vierelle. Sen pituinen se joulu.







Välipäivinä olen vältellyt kaikkia velvollisuuksia parhaimpani mukaan, hypännyt toisessa ulottovuudessa suoraan Muumilaaksoon uudeksi asukkaaksi ja rohmunnut kouratolkulla lahjaksi saamiamme suklaaherkkuja melkein hyvällä omallatunnolla. Jouluna ei tarvitse onneksi stressata siitä kasvavatko jenkkakahvat vaiko eivät, vaan voi huiskaista kintaalla kaikille kauneusihanteille ja mättää hyvää ruokaa lautaselle niin paljon kuin lystää. Kävin juuri isoäidin luona joululounaalla herkkuja maistelemassa ja tuunattiin eilen kaikessa tohinassa yhdet kengätkin uuteen paraatikuntoon. Juuri ne kengät jotka näkyvät tämänkin kirjoituksen ihkaensimmäisessä kuvassa ja heti tämän tekstin alla. Niittejä! Yksi asia elämässä on kuitenkin vialla. Hitsinpinpulat. En osaa vieläkään soittaa nuuskamuikkuselta tuttua huuliharppu-sävelmää! :D





Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.
-MUUMIPAPPA

maanantai 24. joulukuuta 2012

Hilpiää ja vallattoman hauskaa joulua!




Sukellan itse piakkoin joulusaunaan antamaan itselleni selkään koivuvastalla, ja sen jälkeen suunnitteilla koko loppuillaksi erilaisissa keitoskattiloissa möyrimistä. Keittiössä tuntuu olevan jo hurjasti joulun taikaa kun kaksi joulutonttua upotti eilen käpälänsä luomuksiin. :) Nauttikaahan kaikista ihanista herkuista mitä joulun aikaan saa!

maanantai 17. joulukuuta 2012

Kaikkien meikkien esittely.



Juuri se. Piti höseltää videomateriaalit purkkiin olevinaan nopeasti, ja silti raina venähti puolituntiseksi. Oh my.




lauantai 15. joulukuuta 2012

Bye bye baby




Rakennan aasinsillan lujasti viimeviikkoon. Piti ottaa sulkakynä esiin jo useita päiviä sitten, mutta koin että Marjo ansaitsee paremman kirjoitustyngän luettavakseen kuin vain pari sanaa ja helisevän kiitoksen. Sanaisen arkun lukko on ollut nyt vähän jumissa viimeisen viikon ajan, mutta ehkäpä ruoste hilseilee pois viimeistään silloin kun joulun rauha ajaa aivot zen-tilaan.





SHOES: demonia, second hand
SKIRT: gina tricot
TOP: lip service
BELT: second hand
HOODIE: lip service, second hand
NECKLACE: nanbrck designs


Peruttu renegadetapahtuma pisti alkuviikosta suunnitelmat ihan säpäleiksi, ja olin aivan varma että itsenäistymispäivien ympärille rakennetut pitkät vapaapäivät kuluvat vain sohvan pohjalla mökömökömuroja mussutellen ja nukkuen. Kylläpä ärräpäitä lenteli kun kuulin että koko vuoden odotetuin tapahtuma viivattiin punakynällä yli kalenterista. Mutta mitäpä pystyikään olettamaan.. Joensuussa hommat toimivat kuin junan vessa. Yllätystä ja iloa jonka sain Marjon lähettämästä "ai nyt mä vasta tajusin että se koko tapahtuma on peruttu!! Ja mä istun jo junassa! " - viestistä on hankala pukea sanoiksi. Sanottakoon, että riemastuin ylitsevuotavan paljon siitä että sain Pohojammmaan seuralaiseni Joensuuta piristämään kaikesta huolimatta! Palaset loksahtelivat kohdalleen ja sain viettää hauskimmat ja rennoimmat pari päivää seurassa jossa tuntee saavansa olla ihan oma itsensä. Jaanin, Peten ja Marjon kanssa aika lentää kuin siivillä eikä omalla saturnusta kiertävällä kiertoradalla tarvinnut huolehtia siitä oliko kello paljon vaiko liian vähän, riitti että eli hetkessä ja sai nauttia siitä mitä on annettu. 

Se fiilis kun.. ei ole enää ES jäljellä.





Koen olevani hyvinkin samaa kaliiberia Marjon kanssa. Olemme molemmat ulkoisesti melkoisia isoja pahoja mörkötätejä, ja sisäisesti täynnä pinkkiä hattaraa.
Sulamme molemmat ylisöpöille pöllövideoille niin että sydämiä lentelee ympäriinsä, hössötämme kaikenlaisesta kulutushysteriasta ja näemme hyvinkin monet asiat samasta vinkkelistä. Tuntuu että yhteinen sävelmä löytyi helpommin kuin monen muun kanssa, ei tarvinnut hillitä syvintä 'minuuttaan' sen takia että pelkäisi tulevansa tuomituksi tai väärinymmärretyksi. Marjoa suloisempaa otusta saa hakea mannerten takaa.





Summa summarum. Pelailimme petolliseksi osoittautunutta vesiputousta, fiilistelimme muumimusaa tippa linssissä ja pistimme humpat pystyyn muunmuassa ♫DANSUN♫ tahtiin. Hoilotimme karaokessa Bye bye babya ja paistoimme läjäpäin dagen efter-pizzaa. Piti tehdä vaikka mitä kaikkea muuta leffojenkatsomisesta lähtien, mutta veikkaismpa että norsun osa ajasta meni ihan vain höpötellessä ja hassutellessa diskomusan ja metalliörden tahtiin. Seuraavana parina päivänä tuntui kirjaimellisesti kuin joku olisi leikkinyt Beckhamia ja potkinut pääraukkaa kuin jalkapalloa mm-kisoissa, mutta kyllä se jälkikärsimys oli sen kaiken arvoista. Nämä pari päivää osoittivat sen, että kun henkilökemiat kohtaavat niin on täysin irrelevanttia onko tavannut asunnossa vierailevaa tähtöstä sata-kymmmenen vaiko kaksi kertaa. :)

Turmiottaren blogin pariin pääsee

tiistai 11. joulukuuta 2012

Actual pain and misery


SIXTH SEAL.

Ylihinnoitellut pierukalsarit löysivät tiensä talviseen kaupunkiimme atlantin toiselta puolelta hyvinkin odotettuna piristäjänä. Ovathan ne nyt hienot. Saatanalegginssit joissa on asennetta enemmän kuin pienessä kylässä! God bless sitä ihmistä joka on black friday-tyyppiset alennusmyynnit keksinyt! Mikäs sen parempaa kuin löytää jotain pidemmän aikaa kuolailtua puoleen hintaan juuri sopivassa saumassa. Actual painin vaatteissa vain on sitä jotain. Kantaaottavia printtejä jotka herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Näitä samoja pentagrammikuvioituja baphomet-legginssejä löytää monien muiden vaatteiden ohella täältä. :) Varoituksen sanana kaikille tuolta tilaaville, postikulut ovat melkoinen jytky jo valmiiksi korkeahkon hinnan päälle. 20 dollaria yhdelle vaatteelle riipii sielua.

Kotonani soinut musiikki on ollut vähintään yhtä pirteää kuin kalsongitkin.
Saatanan synkkää ja tunnelmallista.





Lo-fi-musiikin aatelia. Burzumin ohella.







Agathodaimonin blacken the angel -levy. Mahtavuutta!








Ja tämä musiikkivideo. Yksinkertainen ja iskevä. Herkkua.





Kaiken hyvän lisäksi haikailen makaaberin ja synkemmän taiteen puoleen. Etsinnässä edelleen täydellinen kuva ikean kehyksiin, etsintä jatkukoon..
Ylläolevat kuvat ovat Stephen Gammellin käsialaa.


sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Wishlist











Restylen ja Artifice Clothingin parasta antia muutamalla nahkaisen bikertakin inspiskuvalla höystettynä.
Tänä vuonna aiemmin kiinnostuslistan häntäpäässä roikkunut materiaali, nahka, on nostanut asemaansa silmissäni hurjan monella askelmalla. Liian monta kertaa tekonahkaan pettyneenä aito nahka vaikuttaa ekologisemmalta vaihtoehdolta ja muutenkin paremmalta Suomen karuihin sääolosuhteisiin. Pitäähän sitä napapiirin sankarilla olla oikeanlaiset vermeet!

tiistai 4. joulukuuta 2012

Lands were painted white with the Winter's might





Lumi, talvi, kimaltavat hiutaleet, henkäyksenkevyt tuiskutus, pulkkamäki, pakkasposket, jääkiteet.
Koirankakat hangessa, kinokseen hyytyneet autot, kohmeiset varpaat, nenäkarvoista roikkuvat jääpuikot, kiinni jäätyneet silmäripset, musta jää ja mustelmat kannikoissa.
Mainio aika marmattaa siitä kun mittari näyttää miinusta ja pyöräyttää Iltalehteen parit kissankokoisin kirjaimin tehdyt yllätys-uutiset siitä kuinka kokkelia sataa taivaalta ilman varoitusta. Tänäkin vuonna! Wau! Nyt jos joskus kannattaa kaivaa synnynnäinen valitusmekanismi esiin kesälevolta ja purputtaa kylmyydestä niin paljon kuin sielu sietää. Sen on ihan jokainen ansainnut. Auraaminen vituttaa, vituttaa kun lunta on liikaa, toisaalta vituttaa kun se sulaa pois. Vituttaa kun on pakkasta mutta toisaalta vituttaa myös kun on plussakeli ja jalkakäytävä täynnä loskaa jota ulottuu nilkkoihin asti ja sukeltaa sieltä kautta suoraan saapikkaan varresta sukkiin. Sekin vituttaa että ylipäätään vituttaa. Onhan se aina hirmuisen jännittävää että Suomeen tulee talvi. Uusi juttu jota ei ennen ollekaan nähty! Jos aihetta ei löydy lumesta valittamiseen, on onneksi tarjolla muitakin vaihtoehtoja. Voi valita pakasta myös jokerikortin ja valittaa siitä kun lumesta valitetaan. Parasta lumijäkätyksessä on kuitenkin se, että samasta aiheesta voi jauhaa ihan jokaisena vuotena, aina uudella innolla. Kun edellisvuoden koirankakat on märehditty ja sulatettu, kutakuinkin, alkaa syksy kolkuttelemaan nurkan takana ja kierre jatkuu.. Uli-uli-uli!


On se silti niin hiivatin huvittavaa huomata kuinka ensilumien sataessa Facebookin feedi täyttyy samoista rallatuksista. Suomessa on kuitenkin yhteensä 5406018 samanlaista lumen tulosta kärsivää Tinttarellaa, ja silti, joka toinen Irmahilleri jaksaa päivittää omaan tilaansa persoonallisen lausahduksen "ON TULLU LUNTA!!" .. Ai, kappas vaan. Jopas jotakin. Empäs oo huomannnutkaan. No mutta hei, kiva kun kerroit! Tänks hei!

Photobucket
Se fiilis kun..
Hienot fb-päivitykset lävähtävät nassun eteen.






Vaikka kuulunkin yleensä aina niihin kyrpäotsaisiin valittajiin jotka jaksavat alinomaan jäkättää kylmyydestä olipahan aihetta tai sitten ei, niin kaivoin sitten kuitenkin joulukuun ensimmäisinä päivinä esiin johonkin aivojen sopukkaan hautautunutta lapsuuden riemua. Tupsuttelin lunta pitkin pitäjää ja koin jopa nauttivani siitä kun lumi narskahteli töppösten alla ja poskipäät punertuivat aivan kuin ujollla tytöllä ihastuksen kohdetta ajatellessa.  Annan maailmalle yhden hymyn joka on aito, ja ihan täysin talven tulosta peräisin. Toivottavasti maailma vastaa.


"Jos et pidä jostain, muuta se.
Jos et voit muuttaa asiaa,
muuta asenteesi. Älä valita."
- MAYA ANGELOU

maanantai 3. joulukuuta 2012

JNS - Menovinkki jota ei kannata missata!



Ovatko itsenäisyyspäivän suunnitelmat viellä avoinna torstain osalta?
Jos satut asumaan suomineidon takapuolen paikkeilla lähellä Joensuuta ja itäistä Suomea, kannattaa suunnata itsenäistymisen juhlahumussa kohti Huvitörmää ja koko syksyn isointa konemusiikkitapahtumaa. Esiintyjäkaarti ei takuuvarmasti jätä ainakaan kylmäksi, jos on Infected Mushroomin aiempiin keikkoihin uskominen. Lisäksi kansaa tanssittavat mm. Pendulumin dj, Feed me sekä Huoratron.









Mites on. Tavataanko reiveissä ja pistetään jalalla koreasti? ;)