tiistai 8. kesäkuuta 2010

Not another day in the office?

Kävimme miellyttävän kesäisen krapulasunnuntain kunniaksi kaupunkikierroksella Joensuun laitamilla. Kiertelimme Huhmarin luontopolulla, Puntarikosken hylätyllä vesivoimalalla, Onttolan hylätyllä viljatehtaalla ja Kunnasniemen soramontuilla metsästämässä kiviä kukkapenkkien reunoille. Erittäin antoisa ja pitkä rundi, mutta kylläpä muuten kannatti! Loistavaa vaihtelua normaalille "istun koneella ja odotan kuolemaa"- darralle. Raitis ilma piristää. >:D


Luontopolulla täytyy näyttää aina vähintään miss maailmalta. At least. Cannibal corpsen hemaisevassa hupparissa, kahisevissa true finn-tuulipuvun housuissa ja lenkkareissa. Tukka pörröllään ja ilman kasvomaalauksia.


Kielot kukkivat ihanasti luontopolkujen laitamilla.



Tämän kuvan taiteellinen nimi olisi ehdottomasti "De gröna".




All the kings horses, all the kings men
We're gettin' crazy again and again
Make up your mind, it's time we get goin'
We're gonna get on down, we're gonna get on down

I'm the king of the mountain, I'm the king of the mountain!

Tää tykki sanoo jotta pum, pumpumpum.





Male tree: OH SWEETIE NOW IT'S MY TIME TO GO FROM TIME TO ETERNITY
Female tree: NO RICHARD, DON'T DO IT! DON'T LEAVE ME ALONE!
Female tree: NOOOO! RICHARD I'LL ALWAYS LOVE YOU!



Kuusistoissa suhisee.



Se oli iso. Se oli jyrkkä. Mie niin pieni.

...Huhmarisen mukavista järvimaisemista siirryimme lonimaan kiviä soramontuille. Yritin tottakai poimia ainoastaan ne kauneimmat ja tasaisimmat vaaleat kivet joita on saatavilla. Loppupeleissään kuitenkin sisäinen Insanity 5vee syrjäytti puutarhatöitä rakastavan Insanityn, ja löysin itteni pomppimasta hiekkakasoista, kiipeilemästä hiekkavuorilla ja laskemaan persmäkeä alas jyrkänteiltä. Ensi kerralla otan suosiolla pulkan mukaan.



No kuka oikeesti pystyy vastustamaan tällaistä kiusausta? Ainuttakaan människaa ei ollut kahtelemassa (miehekettä lukuunottamatta) niin oli ihan todellinen must kiipeillä hiekkajyrkänteillä. Yllättävän raskasta puuhaa pidemmän päälle, sillä nuo reunat ovat huomattavasti kuvissa näkyvää kallistuskulmaa jyrkemmät. Ja hiekka luistaa alaspäin kun siinä kiipeää.

Liukkaat tuulipuun pöksyt + hiekkajyrkänne = tons of fun.
Kokeilkaa vaikka! Olin ihan jotta WHIIIIIII :''D

.. Ja koska krapulassa kaikki erikoisempi, mukava actioni on positiivista vaihtelua koneella nyhläämiselle, lähdettiin kiertelemään hylättyjä rakennuksia kengät ja vaatteet täynnä hiekkaa. Puntarikosken Kunnasniemeltä löydettiin 90-luvun alussa suljettu vesivoimala.
Vesivoimala oli ulkoisesti ihan kohtuullisessa kunnossa, mutta sisäpihan nähtyäni mielikuva rakennuksesta muuttui aikalailla nopeasti. Ikkunoista kurkkimalla sisällä näytti olevan kasoittain pölyyntyneitä tynnyreitä, hyllyillä vanhoja pahvilaatikoilla ja hassuja elektronisia vempaimia. Jo pelkästään tuo (vettä pyörittävä?) punainen iso härveli herätti kummastusta.


Piti liikkua varovaisena varovaisesti jotta varottiin vaaraa.



Puntarikosken Vesivoimala, valmistettu vuonna 1957.



Vettä liikuttava (?) punainen häkkyrä ja ilmassa kelluva talo



Rautakoura



Elä ongi!



Sisuskalukuva 1




Sisuskalukuva 2



Yheksänkytluvun margariinia



Kosken keskeltä kulkevan sillan toisella puolella komeili kaunis maisema...



... Toiselta puolelta karu ja tukittu padoilla.



Padon edustalla haisi lietteeltä. Au naturel!




Vihertää se vitussakin




Take away- kivi voisi olla ihan kätevä kotipihaankin.





Viljankäsittelylaitoksen korkeampi osa.


...Köröteltiin mobiililla kuvailemaan vielä Onttolan hylättyä viljankäsittelylaitosta. Laitos osoittautuikin odotettua mielenkiintoisemmaksi tapaukseksi. Rakennusten yleisilme oli kaikin puolin kärsineen oloinen. Rakennuksen ympäriltä löytyi mm. vanhoja kuluneita kylttejä, repsottavia seinäpeltejä ja ruostuneita tynnyreitä.


Portaiden yläpäästä löytyy jokaisen akrofobiasta kärsivän suosikkipaikka.



Tiältä suap sitä idän maetoo!




Hyvin on vartioitu.



Ylös, seis, alas.



Korroosion uhri



Spin the wheel baby!





6 kommenttia :

  1. Oh wow, thx! Yours awesome too *__* I love ur hair. And your food blog is ADORABLE!

    VastaaPoista
  2. Vau, en oo ikinä törmänny noihin paikkoihin Joensuussa :o Ruosteiset tehdasrakennukset ja betonimöhkäleet on jännittäviä tutkimuspaikkoja, tulee aina sellainen olo kuin reissailisi ydintuhon jälkeisessä maailmassa.

    VastaaPoista
  3. Nuo 'kuvatekstit' on aivan mahtavia ! :D repesin monta monituist kertaa, varsinki nuo murteet, rakastan murteita ^ ^' XD

    VastaaPoista
  4. Ihana blogimerkintä! 8DD
    Krapulapäivistä saa yllättävänki mielenkiintosia :).

    Ihan hirmu hienoja noi kuvatki, mäki haluun seikkailulle, siis meinaan KRAPULASEIKKAILULLE! Mulla asuu sukulaisia siellä Joensuussa, ni voisit joskus tän cybermörön kanssa lähtee kans seikkailee jos hiipparoin siellä Tshihi! Tunkeilevaa, eikö! ;---DD

    *hiipii takavasemmalle oman bloginsa sekametelisoppaan hukuttautumaan*

    VastaaPoista
  5. Purpurwelten: Thank you so much! ^^


    Mothmouth: En miekään aiemmin tälläsistä paikoista ollut kuulutkaan, mutta kylläpä kannatti kierrellä. Mie tykkään myös noista hylätyistä rakennuksista juurikin niiden muinaisen ilmapiirin vuoksi. Mitä vanhempi ja ränsistyneempi, sen karumpi ja kiehtovampi. Niinivaaralta löytyy myös muutamia mielenkiintoisen näköisiä hylättyjä rakennuksia, niitä pitääkin kuvailla seuraavaksi :)

    Taiya: Murteet on kyllä suomen kielen parasta antia. :D Kiva että oot saanut iloa irti tälläsestä krapulapäivän postauksestakin. ^^

    Xeni: Voi kiitoksia! <3 ^^ Jos joskus tosiaan satut tänne suunnalle eksymään, niin ihan ehdottomasti lähen siun kanssa "seikkailulle" tälläsiin hylättyihin rakennuksiin! Tai vaikkapa ihan muuten vaan käymään kaffella ;o

    VastaaPoista
  6. Itseasiassa tuo margariini on ihan tänpäivän Lidl margariinia. :> *nusnus*

    VastaaPoista

Headbanging metal mayhem!

Käytän Special Effectsin tai Directionsin shokkivärejä.
.. Ja olen 168cm pitkä. :)
Värjään ja leikkaan hiukseni itse, en käy kampaajalla.