lauantai 28. helmikuuta 2015

Hutiostokset

IMG_2595

Mari listasi blogissaan hutiostoksia vinon pinon, ja siitä inspiroituneena ajattelin läväyttää omat mokashoppailunikin teille nähtäväksi. Toisinaan ostokokemukset eivät ole kosmetiikan saralla sellaisia, jotka pistäisivät sosiaalisen median peukkuja jakoon sitä ainutta ensimmäistäkään. Suoraan sanottuna muutamien ostosten kanssa on hurautettu kertarysäyksellä hatelikkoon, kun purnukat ja putelit kääntelehtivät ja keräävät pölyä kaapin perimmäisessä nurkassa vuosikausia. Tässä on oma lyhyenläntä listani kosmetiikasta, joita kutsuisin hutiostoksiksi.
Voi olla toki niinkin että toisella yksilöllä nämä tuotteet toimivat aivan päinvastaisesti kuin itselläni,eikä siitä syystä sanomisiani kannata ottaa itseensä.

Aloitetaas.


Ensimmäisenä suihkautan tiskiin tirahduksen Bonacuren Repair Rescue - suihketta. *suihkis*
Noin. Haistatteko? Luulisi miltei ruudun toisellekin puolelle leijailevan, sillä tässä tehohoidossa jos jossain on aivan karmea ödööri. Suihkeen haju on niin voimakas, ettei sen kanssa voisi kuvitellakaan huljuttelevansa hajuvettä. Itselleni tämän tuotteen hajusta tulee mieleen jonkun +60-vuotiaan, ilman miestä elävän sihteerinaisen tuulahdus. Epätoivon ja vanhenemisen löyhkä. Nyt kun suihkuttelen tässä samalla tököttiä tukkaani, ja annan tangle teezerillä kyytiä, en huomaa hiuksissani minkäänlaista eroavaisuutta. Ei liiemmin omaa taistelureuhkaani siloita, tai tee siitä millään tapaa parempi-tai huonompikuntoista. Pullo näytti ostettaessa ihan kivalta, että ehkä siitä sen yhden säälipisteen voisi antaa. Luojan lykky, että purkki on jo miltei loppuun asti kitkuteltu!


Entäpä sitten tämä nuorempien tyttöjen somehehkutus, Maybellinen Baby lips- huulirasva.  Oh boy.
Toivon etten saa tästä mielipiteestäni järkyttävää viharyöppyä, sillä tiedän että teitä pepihuulten rakastajia löytyy vaikka millä mitalla. Ensinnäkin, tuotteen lupaama 8h kosteutus ja hoitavuus on kyllä silkkaa sianpaskaa. Huulet tuntuvat ensimmäisen vartin aikana levityksen jälkeen todella kosteilta ja mukavilta, suorastaan tykättäviltä. Värikään ei hassumpi, sellainen söötti vaaleanpunakka kuten puteli itsekin lupailee. Mutta kuinkas kävikään, kun huulirasvan jättää suukkosuulle pidemmäksi aikaa. Omat huuleni ovat luonnostaan hitusen verran kuivahkot, ellei niitä muista helliä Blistexillä aina aika-ajoittain. Baby lips tuntui kuivattavan omia huuliani aivan sata nolla- niin paljon että huulet näyttivät punarasvalla huljuuteltuina entistäkin kuivemmilta ja miltei hilseileviltä. Puna kertyy kuivempiin kohtiin ja saa ne suorastaan pomppaamaan silmille. Tämä ei ole hyvä. Paljon paremman punahuulen saa, kun laittaa blistexit pohjille, huultenrajauskynällä ympärykset ja sisälle mitä tahansa huulipunaa. Ei heru hurraa-huutoja edes baby lipsin söpölle paketille, mutta mene ja tiedä, voihan tämä jollakulla toimia vähän paremminkin.

IMG_2596

Schwarzkophin daily oil elixir on sellainen tuote, jonka ensivaikutelma petti odotukset. Aluksi tämä öljymähmä tuntui latvoissa siltä, että tässähän on potentiaalia. Taisimpa täällä blogissakin antaa suosituksia. Öljylillun örtsy haju alkoi kuitenkin tökkimään jo kolmannen käyttökerran jälkeen niin paljon, ettei tehnyt edes mieli koskeakaan tuohon pulloon. No, haju sinänsä ei ole vielä sellainen seikka, joka pilaisi tuotteen kokonaan. Omissa hiuksissani tämä oli vain aivan liian öljyistä ja rasvaista. Laittoipa öljyä ennen pesua, pesun jälkeen pyyhekuiviin hiuksiin tai kokonaan kuivien hiusten latvoihin, oli lopputulos aina sama.  Piiska näytti siltä kuin hiukset olisivat muhineet pipon alla kolme viikkoa pesemättä, jos tuotetta erehtyi laittamaan yhdenkin pumppauksen liikaa, tai levitti sen epätasaisesti. Yh hyh mitkä mildat. Viimeistään silloin havahduin tämän tuotteen harhaanjohtavuuteen, kun testasin kookosöljyä Iinan suosituksesta päähäni. Kookosöljy ajaa tismalleen saman asian kuin tämäkin markkinoinnin tuotos, mutta tekee hiuksista paljon pehmeämmät ja sileämmät. Luonnonmukaisempi hiustenhoitaja tuo kookos.  Propsit siis sille.

IMG_2599

Sitten pääsemme asiaan, ja tähän Tokmannin ihmeeseen. En yleensä ikinä haksahda markkakosmetiikkaan, mutta nyt päätin sitten tehdä hätäpäissäni väärän päätöksen. Vanha tuttu luottorajarini Dolly Wink otti ja loppui kesken kaiken, ja uutta olisi saanut odottaa kaksi viikkoa Kiinasta. Noh. Ruokakauppaostoksilla ostin sitten Evelinen Liquid Precision Eyelinerin, "kun halvalla sai". Nyt saan sitten naamapalmuta omalle ajattelemattomuudelleni kaksin verroin. Tyhmyydestä sakotetaan. Tässäpä vasta kuppainen maanantaikappale. Kai mustaa eyelineriä ostaessa luulisi, että eyelineri olisi myös iholle levittäessä sitä mustaa. Vaan ehei, tämä Evelinen tökötti on aivan kaikkea muuta. Kulmakarvoja piirtäessä tökötti on kuin vesiväriä. Piirtojälki on epätasaista ja leviää iholla. Tämän jos jonkun saa heittää roskiin ja sylkäistä perään. Olo on kuin kusetuksi tulleella.


IMG_2603
IMG_2605
Hienot kulmakarvat, Hermanni.

IMG_2601

Käytän Deodoranteissa yleensä Garnierin invisible-sarjan dödöjä, enkä mitään sen kummempia elitistiosastolta ostettuja puteleita. Noin vuosi sitten bongasin hyllystä kuitenkin Boumin supersöpön näköisen, vaaleanpunaisen purnukan. Ja joo. Vuoden päivät hyllyllä köllöttelyn jälkeen voisin varmaan antaa tälle jo armolliset hautajaiset. Olen ehkä kerran tai pari erehtynyt sipaisemaan tätä kainaloihini, ja jokaisella kerralla saan kuvotuksen väristyksiä siitä tunteesta millaiseksi dödö kainalot jättää. Garnierin invisiblet tuntuvat kuivuvan sen siliän tien, mutta Boum on oikea tahmojen tahma. Tuntuu kuin valelisi jotain sokeripitoista maustekastiketta kainaloon.

IMG_2597
IMG_2610

Lushin tuotteissa harvemmin astuu harhaan. Paitsi tämän Sweetie pien-suhteen.
Pesujelly haiskahtaa juuri sille mille tuote lupailee, makealle mustaherukalle ja kirsikalle lähinnä.
Mutta se kuten alemmasta kuvasta näkeekin, koostumus tässä saippuassa on vähintäänkin eksoottinen. En tiedä miksi, mutta en vain osaa kuvitella itseäni jynssämässä pakaraa ja jenkkakahvaa millään lyllyvällä hyytelöpalalla. Jotenkin kuvittelin että suihkujelly olisi vähemmän murenevaa-ja vähemmän tutisevaa sorttia, eikä tälläinen pohjamutien eliötä muistuttava luiskahteleva löllykkä. Glitter on kuitenkin aina extraplussan arvoinen ulkonäköseikka. Ehkä tutina menee käsisaippuana paremmin kaupaksi.


Hyllyti lyllyti. Keltainen löllö on koostumukseltaan tismalleen samaa kuin pesuköntsä.

Löytyykö teiltä hyllystä näitä samoja tuotteita, tai yhtä huonoja ostoksia?

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Yöpöydän valaisimet

 IMG_2311
IMG_2318
IMG_2314
makkari1
IMG_2323
No niin.
Täällä monelta eri kantilta maiskuttelemani makkarin pöytävalaisimen  dilemma on nyt ratkaistu, ja koko makuuhuoneen muutos on tältäerää saatettu päätökseensä. Hurraa!  Pientä viilaamista aina löytyy, ja pohdiskelen tässä kuvia katsellessa sitä, tarvitsisiko lattia päälleen vielä jonkinlaista pörrömattoa vaiko ei. Toisaalta taas vinyylilankku on kaunis sellaisenaankin. Enivei, asiasta enempää hyppäämättä toteampa vain, että Askosta ostetut Classic-valaisimet tuntuivat budjettiini parhaiten sopivilta -ja helpoimmin saatavilta ratkaisuilta. Siksipä päädyin niihin.

Valaisimet ovat sisustuselementteinä omia henkilökohtaisia suosikkejani, ja siitä syystä halusin panostaa myös makuuhuoneen valaisimien näyttävyyteen. Go big or go home, niinhän sitä ruukataan sanoa. Sisustajan kriittinen silimäni tahtoi sanoa ja suorastaan HUUTAA, että nuo Kartellin valmistamat Jollyt kaipaavat rinnalleen jotain massiivisempaa ja korkeampaa valaisinta. En tainnut osua aatoksissani hatelikkoon. Aiempi pöydällä majaillut Block-valaisin oli sellainen kameleontti, että mokoma design-helmi suorastaan hukkui tälle pöydälle. On se vähän sillisalaattia kerrassaan survoa nyt läpinäkyvää valaisinta läpinäkyvälle pöydälle.
Makuuhuone on tosiaan kokenut melkoisen muodonmuutoksen tässä muutaman kuluneen vuoden aikana. Käytännössä kaikki tekstiilit ovat vaihtuneet, seinät maalattu uuteen uskoon, lattiat valittu mieleisiksi. Hassua ajatella tuota kaikkea revohkaa, kun tuota ensimmäiseksi ladattua makkarikuvaa katsoessa vaikuttaa siltä kuin tila olisi ollut aina sellainen kuin se nyt kuvassa näyttää olevansa. Ehei suinkaan. On ehkä ihan hyvä muistutella aina välillä itselleenkin, etteivät kaikki sisustuselementit ole vain köpöttäneet omin jaloin paikoilleen.


IMG_8869
Tässä kuva, joka on räppäisty 20.4.2014.
Tähän mennessä oltiiin siis jo asennettu uudet lattiat ja maalattu seinät violetinpunaiseen sävyyn.


Mitä mieltä olette valaisinvalinnastani makkariin? Yay or nay?



sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Noloimmat tilanteet?



Eipä videolle enää selityksiä tarvitse.
Jätän tämän vain tähän.

kägi kansi