torstai 21. toukokuuta 2015

1200 mikrogrammaa


Perjantai 22.5.2015 on päivämääristä tärkein ja merkityksekkäin tässä sateisessa toukokuussa.
Mitäkö silloin tapahtuu? Antakaas kun selvennän.

Pääsen huomenna, siis jo HUOMENNA matkustamaan Tampereelle rakkahimman ystäväni helmoihin ja mikä parasta, reivaamaan kutkuttavan huikean konemusiikin tahtiin!

11150652_836298293119770_4625329033114709782_n
1200 micrograms ja GMS!!!!!

Holy fuckken. Kun näin tämän esiintyjän nimen vilahtavan facebookin päivitysvirrassa, pomppasin miltei välittömästi seisaalteen, ruutua vimmatusti osoitellen ja hihkuen. Onhan tämä kertakaikkiaan aivan huikeaa tanssittavaa teknoa.



Rock into the future

Olen koettanut pähkäillä päällepantavuuksia tässä videoeditoimisen ja ranskalaisten perunoiden napsimisen lomassa. Onhan nuita vaatteita, mutta mikä soveltuisi juuri tähän olotilaan. Kas siinäpä vasta pulma.
Ehkäpä rympsäytän perinteisesti koko vaatehuoneellisen nurin niskoin, sukellan naama edellä vaatekasaan ja kahmaisen kassiin ne kimonot jotka sattuvat tarttumaan ensimmäisenä näppiin. Pääsisi vähemmällä päänvaivalla!


sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Kolmetoista sisustustyynyä

IMG_3739
IMG_3740

Saan taas laittaa rastin ruutuun yhteen laatikkoon puuttuvien sisustusesineiden listalle. Talon edellinen omistaja oli vetänyt sähköt seinään yhdelle kytkimelliselle valaisimelle, ja sekös tuotti melkoisesti päänvaivaa. Kaikki kytkimelliset seinävalaisimet tuppaavat olemaan yleensä joko a) ulkokäyttöön tarkoitettuja taikka b) helkkarin rumia loisteputkivalaisimia. Juuri niitä lampetteja joita tapaa useimmiten jossain 90-luvulla rakennetuissa kylppäreissä peilikaapin yläpuolella. Etsin tätä sopivaa seinävalaisinta puolisen vuotta, ja kuin sattuman kaupalla se tupsahti nokan eteen kun surffasin tylsyyksissäni aivan toisenlaisia valaisimia ebaysta. Tämä painava, pikkuinen lasivalaisin oli tarpeisiimme juuri sellainen mitä etsittiinkin. Makkarin kattovalaisin on värisävyltään kylmä ja todella valaiseva, ja pöytävalaisimet sellaisia etteivät ne kovinkaan paljoa valaise. Seinävalaisimen ja pöytävalaisimen yhdistelmä on upea ja lämminsävyinen, juuri täydellinen yöllisiin lukutuokioihin peittoburritoon kääriytyneenä!

IMG_3718
Olen juuri nyt täysin rakastunut siihen, kuinka upeasti valo tanssii seinillä iltojen pimentyessä. Lämmin valaistus ja muhkeat untuvapeitot suorastaan huutavat sukeltamaan luokseen! Jo pelkkää ylempää kuvaa katsellessa näen itseni ponkaisemassa petiin äksänä, korkealta ja kovaa. BANZAIIII!

soffa
IMG_3736

IMG_3738

Sisustustyynyjen suhtaan saatoin pistää ehkä vähän ranttaliksi. Vähempikin kai riittäisi, mutta nämä upeat kuosit ja tekstuurit ovat pistäneet miun pään pyörälle ja haluan hamstrata valkean soffan kaveriksi yhä enemmän ja enemmän erikokoisia ja näköisiä tyynyjä. Ehkä se sallittakoon vielä tässä vaiheessa, kun sohvaa näkyy tyynyvuoren alta tilkkanen..

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Asunnon esittely videolla


Otsikko ei selittelyitä rinnalleen kaipaa.
Tässäpä tämä remontoimamme talo videoituna! :) 

home-55

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Goottityylille on pakko nauraa

Otsikko johtaa harhaan kuin Ilta-sanomien lööppiotsakkeet konsanaan, mutta nyt nostan sellaisen kissan pöydälle joka on saanut suupieleni nykimään jo ammoisista teinigoottailuistani lähtien.

Goottityylin koostaminen on kallista, sen huomaa nopealla silmäyksellä jo pelkkiä alternativeputiikeissa myytävien vaatteiden hintalappuja tihrustamalla. Erikoisemmat ja harvinaisemmat, käsintehdyt vaatteet ovat kallita käytettyinäkin, ja osan vaatteistaan tai asusteistaan joutuu parhaimmassa tapauksessa tekemään jopa itse. Ok, luovuus ja itsetekemisen riemu on hieno asia erikoisemmissa tyyleissä, enkä sivua sitä tässä yhtään sen kummemmin. Mutta se mikä saa miut naureskelemaan goottityylille ja etenkin itselleni on se, kuinka hiton paljon rojua goottilookkiin voikaan saada mahdutettua. Etenkin cybergoottilookkiin. Laitetaampas vaikkapa esimerkkinä syyniin suhteellisen tavallinen cybergoottityyliin sopiva asu vaatekaappini uumenista kaivettuna.   

* voiko gootti olla koskaan tavallinen.. Jaa'a.


Tässä yhden asun sisältö yhteen kuvaan tiivistettynä päästä varpaisiin:
vaatteet


  1. Rastat. Nämä itsetehdyt pötkylät kuuluvat olennaisena osana cyberlookkiin loxien asemasta.  
  2.  Panta/huivi rastojen kanssa. Vihreät otsahiukseni eivät mätsää rastojen väriin joten leikitän otsahiuksilla kuurupiiloa tuon huivin kanssa. Problem solved.  
  3. Gogglesit. Nuo lentäjänlasia imitoivat otsakoristeena toimivat vempeleet, joista ei näe edes lävitse, mutta hienot integroidut pinkit väriledit loistavat sentään katukuvassa kuin pitkät valot keskellä pimeää metsää. 
  4.  Kaulakoru tai kaulapanta. Tällä kertaa oma lempparini, teetätetty Biohazard.
  5. Paita päälle ja tissit piiloon. Mikä tahansa toppi varmaan sopisi, kunhan se olisi musta. Tällä kertaa valitsin asuun kuitenkin muovia.
  6.  Bolero kera "olkatoppausten". Mikäs muukaan kuin Artifice Clothingin tekele.
  7.  Teräsluitettu kiristyskorsetti antamaan vartalolle sheippiä. Uuma esiin ja jenkat piiloon!
  8.  Koristekorseletti laitetaan vasta teräsluitetun päälle, sillä eihän tämmöistä korsetin irvikuvaa voi ilman mitään kunnollista ryhdikästä korsettia käyttää näyttämättä kävelevältä bratwurstilta. Allekirjoittanut näyttäisi pelkässä koristekorsetissa ainakin sellaiselta sausagelta että joku varmasti tuikkaisi erehdyksissään marinadin kautta grilliin.
  9.  Kiksukarvaa ranteisiin. Myös Uv-hohtavat gauntletit tai verkkohanskat sopisivat.
  10.  Minihame ylemmän vyötärökappaleen kanssa sävy sävyyn.
  11.  Turvapökät. Ilman näitä en tuossa persposkia erittäin reteästi esittelevässä vyönkaltaisessa hameriekaleessa lähtisi ihmisten ilmoille. Saattaisi tulla vastaantulijoilta (vai takaatulijoilta..?)  pieniä virkayskähdyksiä, kun kannikka vilkuttaisi jokaisella askeleella hyvät huomenet.
  12. Maksamakkarasukkahousut. Mikä kätevä keino kuhmujen ja muhkuroiden piilottamiseen.
  13.  Stay-upit. Pinkit. Tietenkin!
  14. Ja se sukkanauhavyö, sillä ilman tuota pientä riepua sukat rullautuisivat polven kohtaan sieviksi vararenkaiksi.
  15.  Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä asuun sopivat töppöset, nämä tässä ovat brittiläisen Pennangalanin tolppamonot ~15cm korolla.
  16.  Itseään arvostava cybergootti laittaisi vielä kunnon reivituherot kinttuihin kuin kirsikaksi kakkuun, sillä eihän tässä vielä kovin montaa asustetta ollutkaan ennestään.
  17.  Niin, ja tästä kuvastahan puuttuu tyystin jotain olennaistakin, nimittäin se jokin vekotin jossa kuljettaa puhelimia, avaimia ja rytistynyttä kuittikasaa.  Veska, kapsäkki, laukku. Juuri se.
  18. Ja ulkotakkikin ruukataan laittaa päälle yleensä kun lähdetään tepastelemaan ulkoilmaan.
  19. Mahdollisesti jopa kaulahuivikin, ettei ulkoillessa tule vilu.

.. Niin että yhteensä lähemmäs 20 vaatekappaletta  = 1 asukokonaisuus.

Ja tähän vielä sitten plusmerkkinä +++ kaikki se lärviin sutattu pakkeli, naamablingit, tekoripset, kasvomaalit, piilolinssit yms.tilpehöörit ja irtoglitterit.


Että sillälailla. Meanwhile joku tavallisempiin ja helposti perusputiikeistakin löydettäviin vaatteisiin pukeutuva laittaa päälle maksimekon, ballerinat,  kaulakorun, takin ja ehkä hiuspannan ja pääsee vähän helpommalla.

Vaikka rakastankin tätä tyylisuuntausta kuin hullu puuroa, en voi olla nauramatta sille faktalle että onhan tuota rojua päällä yleensä aivan järjetön määrä. Ja ettei tämä blogi menisi pelkäksi monologiksi, kertokaapa te kommenttiboksiin: Oletteko havainneet edustamassanne tyylissä jotain vastaavia järjettömyyksiä? Toivon etten ole yksin näiden hajatelmieni kanssa! Goottityyliin tiivistyy melkoinen määrä kliseitä ja melkoinen määrä erilaisia tyylihaaraumia. Cybergoottityyliin mantra lienee perinteikkäämmän "Asenne ratkaisee" - lausahduksen sijaan "Rompemäärä ratkaisee". Sillä kyllähän enemmän on aina enemmän. ;)

PS. Näette kaiken tuon rojumäärän myös miun päällä varmasti piakkoin.


maanantai 20. huhtikuuta 2015

Oranssi on olotila

möllykkä2

Oranssi olotila

En minä ole vaaleanpunaista auringonlaskua
enkä turkoosia taivaansineä
En liioin puhallettua punatiiltä

Olen murrettuja sävyjä
Maan väreistä rikottuun oranssiin
Kaikki ne talven taakse unohtuneet

Olen kevään ensimmäinen neitoperhonen
Maantiellä haalistunut ranskalaispakkaus
Vaahteramatto alla lumen

Ne katkeransuloiset klementiinit
Ja julkaise-painike oikeassa ylälaidassa

Olen peippo kaljuilla oksilla
nimismiehen kihara kinttujen alla
Olen seesteistä säveltä,
sydämeni laulua


20150420_112159

Jopa lenkkeily voi olla, ihanaa, kun sitä osaa vskata mökötyskakkulat sivuun ja asettaa ylleen kunnolliset kiikarit. Toisinaan tekee hyvää kiinnittää huomiota pienimpiinkin ympäristön ihmeisiin, eikä tuijottaa vain tietä ja köpöttää eteenpäin. Teesini tänään: Kun ei määrittele tiettyjä odotuksia omiin arkipäiviinsä, voi yllättyä positiivisesti pienistäkin asioista. Oranssi olotilani on karttunut pieni hippunen kerrallaan, ensimmäisen perhosen kohtaamisesta siihen kun rakas karvapalloni nuoli pohkeitani suihkun jälkeen kuin puhdistaakseen mammaa. Kuulostaa hassulta kun näin sen sanoo ääneen, mutta olihan se suloinen ele pikkuiselta. Toinen oli tänään maailman iloisin öttönen, kun ruokkiva käsi tuli kotiin rapsuttamaan ja antamaan herkkuja, etenkin niitä herkkuja.


malarianpelko
Tämä kappale ei muun tekstin sijaan ole oranssin olon kappale, mutta haluan jakaa sen täällä silti. OH gawd, voin kertoa että sekä video että kappale ja koko Paperi T:n Malarian Pelko saavat sydämeni lyömään nopeammin.


Song-of-the-Sea
song-of-the-sea-2

Ja ettei kahta ilman kolmatta, tässä vielä yksi moniulotteisempi suositus tähän oranssiin maanantaihin:
Mainio irlantilainen animaatioelokuva Song of the Sea. Uppoaa aikuisellekin.
Ja niin ne kirpakat klementiinit joita ostin kaupasta vahingossa, joita en saisi oikeastaan edes syödäkään, ja joista en edes oikeastaan pidä suuremmin. Olen yrittänyt kehitellä vaihtoehtoisia tekniikoita noiden sitrusperkeleiden syömiseen, mutta pahasti vaikuttaa siltä että siemeniä on rouskuteltava tekipä mitä hyvänsä. Ja tottakai, ne siemennesteet ovat joka kerta pitkin rynttäitä ja naamaa, kun yrittää mussuttaa etelen hetelmäänsä mahdollisimman vähäsiemenisellä tavalla.